Näin selvität kestääkö jää

Kaunis aurinkoinen talvipäivä houkuttelee retkiluistelemaan, mutta mistä tiedät kestääkö jää? Ennen jäälle lähtöä on hyvä opetella tunnistamaan vaaranpaikat ja toisaalta myös turvalliset reitit, jotta talvisesta retkestä pääsee nauttimaan ilman huolta jään pettämisestä.

Ota nämä vinkit visusti talteen ennen jäälle liukumista ja valmistaudu asiaankuuluvin varustein, niin luisteluretki sujuu turvallisemmin.

Jään koostumus vaihtelee

Maallikko ajattelee, että mitä paksumpi jää, sen paremmin se kestää. Jään paksuus ei kuitenkaan ole ainut kestävyyden mittari. Paksukin jää saattaa olla heikko, ja jään vahvuus vaihdella pienelläkin matkalla. Teräsjää on kestävin: jo 5 cm:n paksuinen teräsjää kestää luistelijan painon. Kohvajäähän taas on sekoittunut lunta, joten se on heikompaa. Peilimäinen ja paksu teräsjää onkin retkiluistelijan unelma!

  • Teräsjää: sinertävää ja usein läpinäkyvää. Teräsjäätä esiintyy useammin alkutalvesta.
  • Kohvajää: usein harmaan sävyinen. Kohvajäätä esiintyy useammin kevättalvella. Sen kantavuus on noin puolet teräsjäähän verrattuna.
  • Puikkojää: keväällä esiintyvää jäätä, joka on erittäin petollista. Paksustakin puikkojäästä voi pudota läpi veteen.

Joskus aistinvarainen jään havainnointi ei riitä, vaan tarvitaan parempaa tietoa jään paksuudesta. Varman tiedon jään paksuudesta ja koostumuksesta saat vain kairaamalla siihen reiän. Kairasta on hyötyä esimerkiksi, kun jään päällä on lunta ja kestävyyden arviointi on sen takia vaikeaa. Pakkaa siis luisteluretkelle mukaan kevyt kaira, jolla voit kairata jäähän reiän, jos kerroksen paksuus mietityttää.

Jos jään päällä on lunta, on oltava erityisen tarkkana. Lumikerros jään päällä saa nimittäin jään vaikuttamaan silmämääräisesti paksummalta ja kestävämmältä kuin todellisuudessa onkaan. Runsas lumikerros jään päällä aiheuttaa myös sen, että jäätyminen tapahtuu hitaammin. Lumihanki saattaa myös painaa jään veden alle, jolloin kantavuus heikkenee, ja jään arviointi on vaikeampaa.

  • Raaputa jää lumen alta esiin ja tarkkaile sen väriä, koostumusta ja tuntumaa.
  • Muista lumen alla mahdollisesti piilevät railot.
  • Huomioi että lumen alla jää saattaa olla ohutta.

Näköaisti tarkkana jäällä

Älä herpaannu ihailemaan maisemia liian pitkäksi aikaa, vaan tarkkaile jäätä koko luisteluretkesi ajan. Etsi aina pinnassa näkyviä muutoksia kuten sulapaikkoja, halkeamia ja jäätymisrajoja. Heikon jään mahdollisuudesta kertovat myös kauempana näkyvät avoveden laikut, sula vesi jään pinnalla ja tummat jalanjäljet jään pinnalla. Varoitusmerkkejä ovat myös keltaisen ja mustan sävyinen jää.

Hanki luisteluun tarkoitetut sauvat

Luisteluun tarkoitetut jääsauvat ovat hyvä keino kokeilla jään kestävyyttä. Tee hiukan tavallista painavammalla sauvalla napakka isku etuviistoon. Jos sauva ei mene jään läpi, voit luistella tässä kohdassa turvallisin mielin. Kuuntele jäätä – mitä korkeampi ääni sauvalla jäätä koputtaessa kuuluu, sitä ohuempi jää on. Muista, että lumi jään pinnalla hankaloittaa arviointia.

Tieto jään arvioinnin pohjana

Retkiluistelija saa nauttia kaikkein vahvimmasta jäästä yleensä alkutalvella. Kaikkein heikoin jää sen sijaan on loppusyksystä jäiden alkaessa muodostua ja kevättä kohti mentäessä. Vaikka jää olisi pakkasyön jäljiltä vahva, voi se olla aurinkoisen päivän jälkeen heikentynyt merkittävästi. Älä siis luota lämpömittarin lukemiin sokeasti, vaan ole kevättalven aurinkoisina päivinä jäällä entistäkin tarkempi.

Kun osaat välttää retkiluistellessasi yleisesti tunnettuja heikon jään paikkoja, olet jo paljon turvallisemmilla jäillä! Väistä siis luistellessasi nämä paikat reitiltäsi: joet, rantapenkereiden vierustat, virtapaikat, kaislikot, salmet, niemenkärjet, vedenalaisten karien ympäristöt, kapeikot, syvänteet, laivaväylien ympäristöt, laiturin vierustat ja sillanaluset. Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on myös hyvin todennäköisesti heikompaa.

Vältä halkeamia ja ota tuuli huomioon

Jäässä olevat halkeamat eli railot ovat vaarallisia, vaikka ne eivät ulottuisi jään läpi. Railot muodostuvat pakkasen kiristyessä, jolloin jää supistuu. Kantavuus halkeaman reunalla vähenee noin 40 prosenttiin, ja vähenee entisestään halkeamien risteyksessä. Railoja muodostuu joka vuosi eri paikkoihin, joten niiden sijaintia ei voi tutuilla jäilläkään liikkuva retkiluistelija tietää etukäteen. Railot voivat piileksiä jäätä peittävän lumipeitteen alla.

Jäälle menijän ei kannata tuijottaa sokeasti lämpömittariin, vaan seurata yhtä lailla myös tuuliennusteita. Kovassa tuulessa avoinna olevat selkävedet eivät välttämättä pääse jäätymään, vaikka pakkanen paukkuisi kireänä. Oikein navakka tuuli saa myös veden virtaamaan, jolloin vesimassat sulattavat jäätä alhaalta päin. Tuulen vaikutus onkin siis verrattavissa virtapaikkoihin, jotka estävät myös tehokkaasti jäätymistä.

Selvitä jääolosuhteet ennakkoon

Jään kestävyyttä on järkevä selvittää jo kotona ennen luisteluretkeä. Näin saat säännöllisesti päivittyvän arvion luistelukohteesi jään paksuudesta. Muista, että jään tilanne vaihtelee, joten arviota voi käyttää vain viitteellisenä apuna. Arvion perusteella siis tiedät, kuinka todennäköistä on kohdata heikon jään paikkoja. Järvien jään paksuutta seuraavat Ympäristökeskus ja Itämeren jäätilannetta Ilmatieteenlaitos.

Jään paksuuden arvioimisen lisäksi kannattaa ottaa selvää myös reitille osuvan vesistön syvyysvaihtelusta. Pienet ja matalat vedet jäätyvät ennen syvempiä alueita, joten mitä syvempi syvänne on, sitä ohuempi sen jää luultavasti on. Siksi heikon jään aikaan kannattaa välttää syvännepaikkoja. Koita myös selvittää reitillesi osuvan vesialueen pahimmat virtauspaikat jo ennen retkeä.

Varaudu jään pettämiseen

Älä koskaan lähde jäälle yksin, koska kaikesta valmistautumisesta huolimatta on mahdollista, että jää pettää. Jos mahdollista, aloittelijan kannattaa ehdottomasti lyöttäytyä kokeneemman retkiluistelijan matkaan. Konkarin neuvoja seuraamalla saat itse hyödyllistä tietoa jäiden tulkitsemisesta. Muista myös pakata mukaan oikeanlaiset turvavarusteet: naskalit, pilli, köysi tai heittoliina, vaihtovaatteet ja kännykkä vesitiiviisti pakattuna sekä tilava reppu.

Osallistu kurssille ja verkostoidu

Suomen Retkiluistelijat järjestää retkiluisteluharrastuksen aloittaville opastusta. Tulokaskursseja järjestetään yleensä marras-tammikuussa. Älä epäröi vaan ota yhteyttä ja lähde mukaan kurssille, jossa opit jään tulkitsemista ja saat muuta hyödyllistä tietoa lajista. Samalla löydät muita retkiluistelun harrastajia ja saatat saada mukavaa seuraa jäälle!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *