Pikaluistelu ja retkiluistelu vastakkain – kumpi vie voiton?

Luistelu on monipuolinen laji, jossa harrastus- ja kilpamahdollisuuksia riittää jokaisen tarpeisiin. Tässä artikkelissa keskitymme kahteen luistelumuotoon: retkiluisteluun ja pikaluisteluun, jotka poikkeavat toisistaan monin tavoin, vaikka suurin yhdistävä tekijä on jäällä tapahtuva liike.

Kerromme, millaisia varusteita kumpaankin tarvitaan ja missä niitä voi harrastaa. Lisäksi tutustumme lajien kilpailumuotoihin ja erilaisiin tapahtumiin.

Mitä pikaluistelu ja retkiluistelu ovat?

Pikaluistelun ja retkiluistelun asettaminen vertailuun korostaa kyseisten lajien perustavaa laatua olevia eroja, jotka tulevat esiin niin lajien tavoitteiden, suorituspaikkojen kuin tarvittavien varusteidenkin osalta. Yhteisiäkin tekijöitä lajeilla on, joista merkittävin on edellytys hyvästä luistelutekniikasta.

Alla olevasta listasta löydät tiivistettynä kumpaankin lajiin liittyviä faktoja, jotka on hyvä huomioida esimerkiksi itselleen sopivaa luistelulajia valitessa.

Pikaluistelu:

  • Luisteluliiton alainen laji, jossa kilpaillaan esimerkiksi olympialaisissa
  • Luistellaan joko 500, 1 500, 5 000 tai 10 000 metrin matkoja sitä varten rakennetulla radalla
  • Maratonmatkoissa luistelumatkan pituus on 10 – 200 kilometriä

Retkiluistelu:

  • Harrasteliikuntamuoto, joka sisältyy Suomen Ladun toimintaan
  • Luistellaan vapaavalintaisia matkoja vapailla ja auraamattomilla luonnonjäillä

Pikaluistelussa tavoitteena on suorittaa ennalta määritelty matka mahdollisimman nopeasti. Retkiluistelussa tärkeimpänä tekijänä on yleensä elämyksien saaminen, luonnosta nauttiminen ja myös kunnon kohottaminen, vaikka maksimaalinen vauhti ei olekaan päätavoitteena. Pikaluistelu on yksi vanhimmista talviolympialaisten lajeista ja siinä on kilpailtu vuodesta 1924 lähtien. MM-tasolla pikaluistelussa on kilpailtu sitäkin aiemmin, sillä ensimmäiset maailmanmestaruuskisat järjestettiin vuonna 1893.

Muita pikaluistelun arvokisoja olympialaisten ja MM-kisojen lisäksi ovat EM-kisat. Suomessa seurat järjestävät runsaasti kilpailutoimintaa pikaluistelijoille. Retkiluistelussa sen sijaan ei kilpailla, mutta lajin harrastajat kokoontuvat yhteen yhteisille luisteluretkille. Toimintaa on innokkaiden harrastajien toimesta paikallisesti koko maassa, mutta laajemmassa mittakaavassa retkiluistelutoimintaa järjestävät Suomen Ladun lisäksi Suomen Retkiluistelijat ry.

Alla voit tutustua pikaluistelun ja retkiluistelun kilpailuihin ja tapahtumiin, joita Suomessa järjestetään.

Pikaluistelukisoja:

  • Seurojen järjestämät cup-muotoiset kisat
  • Nuoriso Cup
  • Master Cup

Retkiluistelutapahtumia:

  • Suomen Retkiluistelijat järjestää eri tasoisia retkiä talviaikaan viikoittain
  • Paikalliset retkiluisteluseurat järjestävät omia tapahtumiaan

Retkiluistelun perusteet

Retkiluistelu on lähes jokaiselle luistelusta innostuneelle sopiva tapa liikkua luonnossa, sillä kyseessä on leppoisaa yhdessäoloa korostava laji. Koska luistelu tapahtuu luonnonjäillä, on yksi oleellisimmista asioista turvallisuusasioiden huomioiminen. Retkiluistelukausi alkaa usein lokakuun lopussa ja kestää huhtikuun loppupuolelle saakka. Vaikka lajissa ei kilpailla, edellyttää se varsinkin pidemmillä matkoilla hyvää fyysistä kuntoa.

Pikaluistelun perusteet

Toisin kuin retkiluistelu, pikaluistelu on arvostettu urheilumuoto, jonka parissa kilpaillaan seuratasolta aina olympialaisiin saakka. Pikaluistelussa kilpailut käydään pareittain matkakohtaisesti. Lähtöviivalta kilpailijat lähetetään matkaan, ja radan takasuoralle tultaessa osallistujat vaihtavat rataa. Viimeisen kierroksen alkaessa asiasta ilmoitetaan äänimerkillä. Ajanotto pysäytetään luistimen terän ylitettyä maaliviivan. Tavallisimmat kisamatkat ovat 500 – 10 000 metriä, ja sitä pidempiä kutsutaan maratonmatkoiksi.

Pikaluisteluvarusteet

Tärkeimmät pikaluisteluun tarvittavat asiat ovat jäärata ja luistimet. Pikaluistelulajeihin kuuluva Short Track edellyttää jääkiekkokaukaloa. Alle 10 000 metrin kilpailut käydään yleensä sitä varten rakennetulla radalla, mutta maratonmatkoihin voidaan käyttää myös luonnonjäitä. Pikaluisteluun käytetään erityisiä luistimia, joita kutsutaan pikaluistimiksi. Lajin pariin vasta tulevat voivat usein lainata välineitä esimerkiksi seuralta ennen omien ostamista.

Pikaluistimia on erilaisia: kiinteällä terällä olevat luistimet ja klaps-pikaluistimet, joissa terä on kiinni päkiän kohdalta ja se aukeaa kantapäästä luistelijan potkaistessa vauhtia. Lapsille on olemassa erityisiä harjoituspikaluistimia. Vaatetukseen käy varsinkin alkuvaiheessa mikä tahansa ulkoiluasu, mutta kokeneemmat suosivat luistelutrikoota, jossa ilmanvastus on mahdollisimman pieni. Kansainvälisen luisteluliiton kisoissa edellytetään, että saman maan kilpailijoilla on identtiset puvut.

Retkiluisteluvarusteet

Retkiluistelussa ei ole vaatimuksia luistelijan asun suhteen, vaan jokainen voi pukeutua sääolosuhteisiin sopivalla tavalla. Retkiluistelussa varusteista tärkeimpiä ovat luistimien lisäksi turvallisuusvälineet. Retkiluistimet koostuvat tavallisesti retkikengistä tai monoista, joihin retkiluistinterä kiinnitetään siteellä tai hihnoilla. Jalkineen on tärkeää tukea nilkkaa, ja sen lestissä pitäisi olla ulkoneva kohta, johon yleissiteen saa kiinnitettyä.

Välineitä, joita retkiluistelija tarvitsee, ovat esimerkiksi jääpiikki, naskalit ja heittoköysi. Lisäksi mukaan otetaan vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet. Niitä tarvitaan, mikäli luistelija putoaa jään läpi veteen. Naskalit pidetään luistellessa kaulalla, josta ne saa helposti tarpeen tullessa käyttöön. Tärkeä apu retkiluistelussa on retkikumppanit, jotka hädän tullen auttavat, joten yksin matkaan ei kannata lähteä.

Missä pikaluistelua ja retkiluistelua voi harrastaa?

Pikaluisteluun soveltuvia ulkoratoja on ympäri Suomea, mutta erityisesti tarkoitukseen tehtyjä tekojääratoja on esimerkiksi Helsingissä, Jyväskylässä, Porissa ja Seinäjoella. Paikkakunnat, joissa on oma pikaluisteluseura, on lähes varma suunta löytää harrastukseen soveltuva rata. Seuroja Suomessa on noin 100. Pikaluistelun huippu-urheilutoiminta on keskittynyt Helsinkiin ja Seinäjoelle, joista löytyvät Helsingin Luisteluakatemia ja Seinäjoella SU.

Retkiluisteluun soveltuvia jäitä löytyy sieltä, missä teräsjään paksuus on vähintään viisi senttimetriä. Vesistöjä täynnä oleva Suomi on täynnä erinomaisia retkiluistelukohteita, joista tarkempaa tietoa saa esimerkiksi paikallisilta seuroilta. Pääkaupunkiseudulla syksyn ensimmäiset retket sijoittuvat matalien järvien jäille, jotka jäätyvät ensimmäisenä. Joulukuussa voi siirtyä merenjäälle. Yhdessä päivässä ehtii luistella esimerkiksi Jyväskylästä Lahteen tai Porvoosta Kotkaan.

Suomalaisia luistelumenestyjiä

Retkiluistelun ja pikaluistelun parissa menestyneitä ihmisiä listatessa huomio kiinnittyy luonnollisesti pikaluistelijoihin, koska retkiluistelussa kilpailutoimintaa ei ole. Toisaalta lajin eteen uutteraa työtä tekevät henkilöt ansaitsevat kaiken kunnian. Pikaluistelussa miesten Suomen ennätyksistä vastaavat Mika Poutala, Pekka Koskela, Risto Rosendahl, Tommi Pulli ja Jarmo Valtonen. Naisten sarjoissa ennätyksiä ovat saaneet nimiinsä Elina Risku ja Pia Humisto.

Loppuarvio

Pikaluistelun ja retkiluistelun erot ovat huomattavat. Pikaluistelu on arvokisoissa nähtävä laji, jonka parissa myös Suomen huippu-urheilu toimii ja pyrkii luomaan edellytyksiä yhä uusille menestyjille. Retkiluistelu on sen sijaan luonnon keskellä tehtävää harrastustoimintaa, jossa ei kilpailla vaan nautitaan ulkoilmasta ja toisen luistelijoiden seurasta. Yhteistä on luistimet.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *