Suomen parhaat luistelujäät

Luistelu on kuulunut suomalaisten talviliikuntalajeihin käytännössä aina. Runsaasti vesistöjä sisältävässä maassa luistinten päällä on ollut käytännöllistä ja energiatehokasta siirtyä paikasta toiseen, mutta kilpailumuotoiseksi lajiksi luistelu muuttui vasta ennen 1900-luvun taitetta. Tänä päivänä erilaisia luistelumuotoja on useita erilaisia, joten paitsi luistimen, myös siihen käytettävän jään suhteen on erilaisia vaatimuksia. Esimerkiksi pikaluistelussa kisataan 400 metriä pitkällä radalla, jonka on sisällettävä kaksi, vähintään neljä metriä leveää, rataa. Näin ollen mikä tahansa jäätynyt järvi ei kelpaa.

Toisaalta retkiluistelu on luistelumuoto, jossa liikunnan lisäksi on tarkoitus nauttia luonnosta ja vapaudesta siirtyä luistellen mihin tahansa, jolloin luisteluradan leveydellä tai tasaisuudella ei ole niin suurta merkitystä. Retkiluistelussa tärkein seikka on turvallisuus, eli jään on oltava kestävää.

Olipa luistelumuoto mikä tahansa, on luistelijoilla tänä päivänä paljon vaihtoehtoja harrastaa. Vesistöjen lisäksi julkiset ja yksityiset tahot ylläpitävät luistelukenttiä ja -ratoja, ja jäähalleissa voi luistella myös talvikauden ulkopuolella. Tässä artikkelissa tutustumme muutamiin Suomen parhaimmista luistelupaikoista.

Jääradat luonnonvesillä

Tärkeimmän roolin saavat luonnonjäät, mutta emme ole unohtaneet muitakaan mahdollisuuksia. Tuhansien järvien Suomessa suurimman järven titteliä kantaa Saimaa, jonka rannoilla sijaitsevat esimerkiksi Lappeenranta, Imatra ja Mikkeli. Kaikissa niissä on hoidettuja luisteluratoja, kuten Lappeenrannan ja Imatran rajalla oleva retkiluistelureitti, johon pääsee Holiday Club Saimaan rannasta. Kyseessä on maksullinen, noin 2,5 kilometriä suuntaansa oleva reitti, jonka varrella on nuotiopaikka. Mikkelin Kaihunlahdella on noin kilometrin mittainen luistelurata, ja hieman pidempää matkaa voi taittaa Savonlinnan Oravista Linnasaareen ja Porosalmelle, jossa jääreittiä on yli 20 kilometriä.

Suomen rannikkoseudut tarjoavat monimuotoisia mahdollisuuksia luisteluun. Pääkaupunkiseudulta löytyy esimerkiksi Espoon Suvisaariston retkiluistelurata, joka on yli kuusi kilometriä pitkä. Helpoin aloituspaikka lähteä luistelemaan on Hanikan uimaranta. Jos asuinpaikkana ei ole Helsinki tai muu pääkaupunkiseutu, niin melkein jokaisesta kunnasta voi tänä päivänä löytää matkaluisteluratoja. Espoon lisäksi Etelä-Suomen kuuluisimmat radat ovat Lohjanjärvellä, Tuusulanjärvellä ja Kymijärvellä, Lahdessa.

Pohjois-Savon sydämessä, Kuopion Kallavedellä on myös tärkeä luonnonjäärata, jolla järjestetään vuosittain Finland Ice Marathon -tapahtuma. Helmikuussa järjestettävän kilpailun ulkopuolella rata on kuitenkin kaikkien käytettävissä täysin ilmaiseksi. Kallaveden rata on samalla yksi Suomen pisimmistä, sillä sen kokonaispituus on 12,5 kilometriä.

Uusia jääratoja avataan myös vauhdilla ympäri maata. Esimerkiksi Mäntyharjulla avattiin vuonna 2016 viiden kilometrin pituinen jäärata Pyhäjärven jäille. Luonnonjäällä luistelu sopii kaiken tasoisille luistelijoille.

Tekojääradat sopivat kaikille

Tekojääradat ovat yhtä lailla suosittuja luistelupaikkoja kaikenikäisille ja -tasoisille luistelijoille, ja ne myös pitkittävät talvista luistelukautta. Luonnonjääkentän sijaan tekojääkentän jää luodaan keinotekoisesti jäädyttävillä aineilla, jäädytysputkilla ja kylmäkoneistolla. Suomen ihka ensimmäinen jäärata avattiin jo vuonna 1956 Tampereen Pyynikille. Tätä ennen alaa oli käytetty jääkiekon pelaamiseen. Edelleen toiminnassa olevaa Pyynikin tekojäärataa on seurannut kymmenet muut radat ympäri Suomea. Kalliossa sijaitseva Brahen kenttä on helsinkiläisten ykkösrata. Se toimii kesäisin myös jalkapallokenttänä. Kentällä on kaksi osaa: toinen luistelijoille ja toinen mailapelejä varten.

Muita pääkaupunkiseudun erinomaisia tekojääratoja ovat esimerkiksi Oulunkylän tekojäärata ja Käpylän luistelukenttä. Helsinkiläisille on tarjolla myös Rautatientorille jäädytettävä Jääpuisto, jonka tekojääradalla voi luistella joulukuusta maaliskuun loppuun asti. Samanlainen puisto on avattu myös Turun Varvintorille.

Luonnonjääkentät

Luonnonjääradat muodostuvat pienemmistä ja isoimmista lähiökentistä, joita löytyy satoja ympäri Suomea. Helsingissä vaihtoehtoja on yhteensä yli 300 kappaletta. Lisäksi joillakin päiväkodeilla on omat pienet luistelukenttänsä. Ne yleensä sisältävät oman alueen luistelijoille ja kaukalon jääkiekkoa tai -palloa pelaaville.

Monille luonnonjääradat ovat lähin ja samalla helpoin tapa lähteä luistelemaan, joten ne ovat erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Luonnonjääradat ovat kuitenkin tekojääratoja herkempiä reagoimaan säänvaihteluihin. Täten ne voivat avautua myöhemmin tai sulkeutua aikaisemmin kuin tekojääradat, ja joskus jää voi olla erittäin huonoa. Ideaaleissa olosuhteissa luonnonjää muodostuu viikon sisällä ja sen muodostamiseen tarvitaan yli sata kuutiota vettä.

Helsingissä luonnonjääratoja löytyy esimerkiksi Eläintarhan liikuntapuistosta, Arabianrannan liikuntapuistosta, Ruskeasuon liikuntapuistosta ja Kaisaniemenkentältä. Kaikille avoimilla kentillä voi joskus törmätä jopa arvohenkilöihin, kuten luistelevaan presidenttiin.

Jäähallit

Jäähallit ovat yleisesti ottaen avoinna syksystä kevääseen, mutta monet hallit toimivat myös ympäri vuoden. Ne tarjoavat erinomaiset harjoittelumahdollisuudet monille jäälajeille sekä myös yleisöluisteluvuoroja, jolloin harrasteluistelijat voivat käydä verestämässä taitojaan, vaikka maassa ei olisi vielä yhtään lunta. Hallien jäät pysyvät myös hyvässä kunnossa keleistä riippumatta. Kaikissa isoissa kaupungeissa on useita jäähalleja, joissa on omat ajat esimerkiksi joukkueiden harjoitteluille sekä yleisöluistelulle, jotka kannattaakin tarkistaa ennen hallille lähtöä.

Jäähalleissa olevat yleisövuorot ovat poikkeuksetta maksuttomia. Niiden aikana ei saa kuitenkaan käyttää mailoja, ellei asiasta ole toisin mainittu. Halleja löytyy muun muassa Myllypurosta, Malmilta, Paloheinästä ja Vuosaaresta. Turussa Impivaaran ja Varissuon jäähalleissa on yleisövuorot elokuun puolesta välistä maaliskuun loppuun asti. Jäähalleissa järjestetään myös paljon mukavia luistelutapahtumia, jotka sopivat koko perheelle.

Luistelijoille on tarjolla paljon mahdollisuuksia harrastaa ympäri Suomea

Riippumatta siitä, haluaako harrastaa kaunoluistelua, retkiluistelua tai vaikkapa jääkiekkoa, niin jokaiselle löytyy monipuolisesti erilaisia teko- tai luonnonjäitä. Erityisesti retkiluistelijoiden kannalta Suomen tuhansien järvien ja ympäröivien merien päälle muodostuvat luonnonjääradat tarjoavat erinomaiset puitteet ja maisemat. Jääratojen määrä kasvaa myös vuosittain, mikä kertoo ihmisten mielenkiinnosta pitempien matkojen luisteluun. Perinteisempiä lajeja pystyy kätevästi harrastamaan oman kaupungin tekojääradoilla, luonnonjäillä ja jäähalleissa. Tällöin jäälle mahtuvat kaikki vauvasta vaariin, eikä tasovaatimuksiakaan ole.

Jääkiekkoilijoille ja -palloilijoille löytyy luonnon- ja tekojäiltä myös kaukaloita, jotka ovat käytössä ilmaiseksi virallisten treeniaikojen ulkopuolella. Jäähallit järjestävät niin ikään yleisöluisteluvuoroja, eikä tällöin tarvitse edes odotella lumentuloa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *